Viikonloppu vuorilla Sveitsissä

Helou! Ja terveisiä syksyisestä Zürichistä. Ajattelin tulla kirjoittelemaan meidän viikonloppureissusta. Miehelläni oli neljän päivän vapaat töistä, joten lähdettiin perjantaina lounaan jälkeen ajelemaan kohti vuoria (matka kesti noin 1h 45min). Minäkin viimeistelin vielä matkalla viikon työt pakettiin ja aloittelin viikonlopun vähän ajoissa.

Tällä kertaa suunnattiin Graubündenin kantonin aivan pieneen alppikylään nimeltään Churwalden, joka sijaitsi kantonin pääkaupungin Churin lähellä. Oltiin siellä hotellissa kaksi yötä, ulkoiltiin, syötiin ja vain rentouduttiin. Teki tosi hyvää päästä vähän muihin maisemiin kotoa. Itse kun teen etätöitä, niin kodin seinät tulevat vähän turhankin tutuiksi ja välillä maiseman vaihto tulee todellakin tarpeen.

Saavuttiin hotellille iltapäivästä ja käytiin heti pienellä kävelyllä jonka jälkeen minä huilailin koiriemme kanssa hotellilla ja mieheni suuntasi Spa osastolle saunomaan. Illalla mentiin vielä hotellin ravintolaan syömään paikallista ruokaa kuten “Capunseja”, jotka ovat juuri tuon kantonin paikallisruokaa.

Lauantaina ajeltiin 10 minuuttia vuorien välissä vielä Churwaldenista eteenpäin ja saavuttiin Lenzerheideen. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja suunnattiin kaupungin vieressä sijaitsevalle järvelle lenkille. Kierrettiin järvi ympäri, napattiin pienestä kioskista kahvit mukaan ja ihasteltiin upeaa päivää ja vuorimaisemia.

Järven ympärillä oli paljon ihmisiä liikkeellä ja osa tuli t-paidoissa ja osa talvitakeissa vastaan. Lämpötila silloin ei ollut kuin reilu viisi astetta, mutta auringon osuessa se tuntui vähintäänkin viideltätoista asteelta. Järven varjopuolella taas maa oli vielä kuurassa.

Vuorten heijastus järvestä oli kuin kirkas peilikuva, ja jäätiinkin yhdessä kohtaa rannalla sijaitsevalle penkille pidemmäksi aikaa istuskelemaan ja juomaan take away kahvit loppuun. 4km myöhemmin, kun oltiin saatu käveltyä järvi ympäri, ajateltiin että voitaisiin lähteä metsästämään lounaspaikkaa.

Se ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista, kuin oltiin ajateltu. Nimittäin marraskuu on pahinta “offseason” aikaa täällä Sveitsissä, etenkin vuorilla. Vaellus sesonki on kesän jäljiltä loppunut mutta lunta ei kuitenkaan vielä ole, eli laskettelu sesonkikaan ei ole vielä alkanut. Käytännössä kaikki paikat olivat siis kiinni. Jopa monet hotellit Lenzerheidessa aukeavat vasta joulukuun puolivälin paikkeilla. Lopulta päädyttiin siis ajelemaan takaisin hotellille ja käytiin nappaamassa sen vieressä olevasta ruokakaupasta täytetyt patongit mitkä mentiin syömään huoneeseen. Koirat olivat tästä kyllä varmasti mieluissaan, sillä he suuntasivat paljon mieluummin päikkäreille, kuin olisivat ravintolassa odottelemassa meidän syödessä.

Pienten päikkäreiden jälkeen, suunnattiin hotellin Spa osastolle. Näin suomalaisina rakastetaan saunomista, mutta ikävä kyllä täällä Sveitsissä se on harvinaista herkkua. Saunottiin siis pitkän kaavan mukaan ja välissä suunnattiin poreisiin, koirien jatkaessa päiväunia hotellihuoneessa.

Illalla meidän oli pakko vielä lähteä lyhyelle kävelylle takaisin Lenzerheideen, sillä rakastan kirkkaan yötaivaan ja vuorien komboa. Se on jotenkin niin taianomainen näkymä kun vuorten tummat ääriviivat ja sininen tähtitaivas sulautuvat yhteen.

Lähtöpäivänä suunnattiin vielä pitkälle kävelylenkille aamupalan jälkeen. Oli aika hauska sattuma, kun törmättiin metsäpolulla toiseen samojedinkoiraan. Sveitsissä ei ihan hirveästi samojedejä näy, varmasti Sveitsin lämpimämmällä ilmastolla tähän osansa. Ja vielä hauskempi sattuma oli, kun tämän sveitsiläisen semojedin nimi oli ”Lumi” ja tässä kohtaa kerrottiin, että me ollaan suomalaisia. Koirat siinä aikansa haistelivat ja tutustuivat ja sitten jatkettiinkin kävelyä.

Lenkin jälkeen sanottiin heipat Churwaldenille ja suunnattiin kohti Churia pikaiselle lounaspysähdykselle, ennen kotimatkan alkua. Tällainen oli meidän viikonloppu tällä kertaa, kiva kun luit!

Terkuin, Katri