Tag: matkustus

  • Ystävä kylässä

    On ihanaa kun saadaan perhettä tai ystäviä kylään tänne meidän luokse, ja tänä viikonloppuna hyvä ystäväni oli käymässä. Ollaan onnekkaita kun meidän asunto on tosi hyvän kokoinen ja vieraat on helppo majoittaa meille. Hotellit kun ei täällä Sveitsissä, varsinkaan Zürichin alueella ole kovinkaan edullisia. Arvostan sitä todella kun meidän lähipiiri jaksaa matkustaa tänne asti katsomaan meitä. Tällaiset viikonloput ja läheisten kanssa vietetty aika piristää arkea täällä suunnattomasti. Yhdeksän kuukautta on tosi pitkä aika olla putkeen pois perheen ja kavereiden luota ja aika ajoin kyllä iskee koti-ikävä, vaikka täällä todella hyvin viihdytäänkin.

    Perjantaina tehtiin pieni roadtrip muutamaan meidän lempipaikkaan täällä. Ajeltiin ensin Brunneniin, joka on pieni kaupunki Luzern järven rannalla. Olen tainnut käydä Brunnenissa ainakin 4 kertaa aiemmin ja se on niin kaunis ja rauhallinen sekä mielestäni aika “hidden gem” paikka Sveitsissä, vaikka niitä tästä maasta löytyykin tuhottoman paljon. Mutta tykkään löytää tällaisia rauhallisia ja idyllisiä paikkoja mihin turistit harvemmin eksyvät. Voisinkin tehdä erillisen postauksen tämän tyylisistä paikoista.

    Pyörittiin hetki Brunnenissa, missä oli muuten ihan järkyttävä myrskytuuli mutta lämpötila silti +20 astetta näin marraskuun puolivälissä.

    Brunnenista jatkettiin matkaa kohti Weggistä. Sinne kulki tie aivan järven rantaa pitkin Rigi vuoren juurella ja maisemat olivat vähintäänkin upeat. Tie kulki pienten kaupunkien Gersaun ja Vitznaun läpi ja lopulta reilun kahdenkymmenen minuutin päästä saavuttiin Weggikseen. Siellä muuten oli aivan tyyntä, toisin kuin Brunnenissa. Siirryttiin varmaankin vuoren taakse tuulelta suojaan. Tämä on myös jo ennestään tuttu kaupunki ja täältä ollaan mm. noustu Gondola hissillä ylös Rigi vuorelle ja käyty myös Weggiksen “maauimalassa” tänä syksynä piknikillä ja uimassa. Weggiksessä vain ihasteltiin maisemia rantapenkillä, otettiin kuvia ja käytiin thaimaalaisessa ravintolassa lounaalla, jossa muuten syötiin molemmat yksistä parhaista thaimaalaisista annoksista ikinä.

    Illalla lähdettiin vielä julkisilla Zürichin keskustaan syömään hyvin ja sen jälkeen pääkadulla eli Bahnhofstrassella sijaitsevaan Rooftop Baariin yksille ennen kuin lähdettiin kohti kotia pitkän, mutta ihanan päivän jälkeen!

    Lauantaina nukuttiin pitkään, ja lähdettiin lounasaikaan ajelemaan vielä lähemmäs vuoria ystäväni viimeisen päivän kunniaksi Sveitsissä. Paikaksi valikoitui taas pieni kaupunki Walensee järven rannalla, nimeltään Weesen. Heikkouteni taitaakin olla vuorilla vaeltamisen lisäksi pienten kaupunkien, järven ja vuorten yhdistelmä. Walenseelläkin olen ollut useamman kerran ennen, mutta joka kerta menen sinne erittäin mielellään yhä uudestaan. Upean turkoosin veden lisäksi sieltä löytyy kaunis kävelyreitti, vuoren kallion läpi.

    Kun päästiin reissusta kotiin, tehtiin vain illalliseksi lohikeittoa, chillattiin, juteltiin ja illalla katsottiin vielä Katsomosta Dingo leffa. Olipa ihana pidennetty viikonloppu hyvän ystävän kanssa.

    Terkuin, Katri

  • Joulu tuli taloon

    Tänään on se päivä kun tuodaan joulu meidän kotiin. Marraskuun alusta asti on jo tehnyt mieli hakea kuusi varastosta, mutta koitin vähän venyttää sitä tänä vuonna. Rakastan joulua ja sen fiilistelyä. Joulu on kuitenkin näyttänyt meillä nyt jo kolmen joulun verran aika erilaiselta, kun ei olla päästy sitä viettämään Suomeen perheiden kanssa. Siinä on ollut pureksimista, mutta siitä huolimatta meillä on ollut kyllä kivat joulut joka vuosi.

    JOULU 2022

    Vuonna 2022, vietettiin Joulu Davosissa. Oltiin siellä hotellissa kaksi yötä. Ja vaikka meillä oli kivaa ja Davos oli tosi kaunis talvimaa, niin hotellissa ei ehkä kuitenkaan päästy ihan siihen joulufiilikseen. Käytiin jouluaattona syömässä ravintolassa ja muistan syöneeni hyvää tryffelipastaa ja mietin samalla että perheeni on varmaan juuri perinteisessä suomalaisessa joulupöydässä herkuttelemassa. Voin kertoa että siinä kohtaa kun vietin ensimmäistä joulua ikinä erossa perheestäni, saattoi muutama kyynel muodostua silmiini..

    JOULU 2023

    Toinen joulu poissa Suomesta vietettiin ihan täällä meidän Sveitsin kodissa, ja siitä on kyllä oikein lämpimät muistot. Tehtiin meille kahdelle kunnon joulupöytä kaikkine perinteisine suomalaisine herkkuineen. Saatiin joitain ruokajuttuja vieraiden mukana Suomesta ketkä kävivät meillä ennen joulua ja sitten osa haettiin Ikeasta tai Zürichin läheisyydessä sijaitsevasta Suomikaupasta (jossa on muuten hinnat kohdillaan :D). Lanttulaatikkoa ostettiin suomalaisilta joulumarkkinoilta niin saatiin sitäkin pöytään.

    JOULU 2024

    Viime joulu vietettiin ystäväperheemme kanssa Itävallassa pienessä alppikylässä nimeltään Ehrwald, ja se oli kyllä ihana joulu! Siellä satoi valtava määrä lunta juuri päivää ennen jouluaattoa. Vietettiinkin siellä kunnon talvimaassa seuraavat kolme yötä ihanassa mökissä vuorten ympäröimänä. Oltiin ystäväni kanssa valmisteltu jouluruokia jo ennen mökille saapumista, jotta saatiin taas perinteinen joulupöytä katettua. Seuraavat päivät herkuteltiinkin takkatulen ääressä hyvän seuran kera.

    Siinäpä pieni katsaus meidän viime vuosien jouluihin, mutta palataanpa takaisin nykyhetkeen. Viime vuonna innostuin askartelemaan itse joulukortteja ja päätin toteuttaa tänä vuonna saman. Nyt kun asutaan ulkomailla, niin joulukorttien lähetys koti Suomeen tuntuu jotenkin merkityksellisemmältä. Ja vielä extra ripauksen siihen tuo mielestäni itse tehdyt kortit. Vesiväreillä saa tosi kauniita kortteja pienellä vaivalla, ja Pinterestistä löytyy niihin paljon ideoita.

    Ostettiin heti ensimmäisenä vuonna meille joulukuusi. Ja onneksi ostettiin vaikka aluksi ajattelinkin että kannattaako tänne nyt sellaista hankkia, sillä silloin ei vielä tiedetty kauanko täällä tultaisiin asumaan. Nyt kun siitä saa jo neljättä joulua nauttia niin kyllä se sen 60 € arvoinen on todellakin ollut.

    Kuusi valoineen ja koristeineen tuo kyllä niin paljon tunnelmaa ja valoa pimeän marraskuun keskelle. Katsotaan jättävätkö koirat kuusen rauhaan, sillä aikaisempina vuosina muutama kuusenkoriste on saattanut joutua näiden kahden uhriksi kun ovat olleet yksin kotona. Illalla laitettiin vielä kynttilät päälle ja keitettiin Ikeasta haettua glögiä joulupiparien kaveriksi. Yöllä pitäisi olla jopa pakkasta, ja loppuviikko näyttääkin tänne tosi viileää keliä ja saatetaan saada jopa ensilumi!

    Terkuin, Katri

  • Viikonloppu vuorilla Sveitsissä

    Helou! Ja terveisiä syksyisestä Zürichistä. Ajattelin tulla kirjoittelemaan meidän viikonloppureissusta. Miehelläni oli neljän päivän vapaat töistä, joten lähdettiin perjantaina lounaan jälkeen ajelemaan kohti vuoria (matka kesti noin 1h 45min). Minäkin viimeistelin vielä matkalla viikon työt pakettiin ja aloittelin viikonlopun vähän ajoissa.

    Tällä kertaa suunnattiin Graubündenin kantonin aivan pieneen alppikylään nimeltään Churwalden, joka sijaitsi kantonin pääkaupungin Churin lähellä. Oltiin siellä hotellissa kaksi yötä, ulkoiltiin, syötiin ja vain rentouduttiin. Teki tosi hyvää päästä vähän muihin maisemiin kotoa. Itse kun teen etätöitä, niin kodin seinät tulevat vähän turhankin tutuiksi ja välillä maiseman vaihto tulee todellakin tarpeen.

    Saavuttiin hotellille iltapäivästä ja käytiin heti pienellä kävelyllä jonka jälkeen minä huilailin koiriemme kanssa hotellilla ja mieheni suuntasi Spa osastolle saunomaan. Illalla mentiin vielä hotellin ravintolaan syömään paikallista ruokaa kuten “Capunseja”, jotka ovat juuri tuon kantonin paikallisruokaa.

    Lauantaina ajeltiin 10 minuuttia vuorien välissä vielä Churwaldenista eteenpäin ja saavuttiin Lenzerheideen. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja suunnattiin kaupungin vieressä sijaitsevalle järvelle lenkille. Kierrettiin järvi ympäri, napattiin pienestä kioskista kahvit mukaan ja ihasteltiin upeaa päivää ja vuorimaisemia.

    Järven ympärillä oli paljon ihmisiä liikkeellä ja osa tuli t-paidoissa ja osa talvitakeissa vastaan. Lämpötila silloin ei ollut kuin reilu viisi astetta, mutta auringon osuessa se tuntui vähintäänkin viideltätoista asteelta. Järven varjopuolella taas maa oli vielä kuurassa.

    Vuorten heijastus järvestä oli kuin kirkas peilikuva, ja jäätiinkin yhdessä kohtaa rannalla sijaitsevalle penkille pidemmäksi aikaa istuskelemaan ja juomaan take away kahvit loppuun. 4km myöhemmin, kun oltiin saatu käveltyä järvi ympäri, ajateltiin että voitaisiin lähteä metsästämään lounaspaikkaa.

    Se ei kuitenkaan ollut niin yksinkertaista, kuin oltiin ajateltu. Nimittäin marraskuu on pahinta “offseason” aikaa täällä Sveitsissä, etenkin vuorilla. Vaellus sesonki on kesän jäljiltä loppunut mutta lunta ei kuitenkaan vielä ole, eli laskettelu sesonkikaan ei ole vielä alkanut. Käytännössä kaikki paikat olivat siis kiinni. Jopa monet hotellit Lenzerheidessa aukeavat vasta joulukuun puolivälin paikkeilla. Lopulta päädyttiin siis ajelemaan takaisin hotellille ja käytiin nappaamassa sen vieressä olevasta ruokakaupasta täytetyt patongit mitkä mentiin syömään huoneeseen. Koirat olivat tästä kyllä varmasti mieluissaan, sillä he suuntasivat paljon mieluummin päikkäreille, kuin olisivat ravintolassa odottelemassa meidän syödessä.

    Pienten päikkäreiden jälkeen, suunnattiin hotellin Spa osastolle. Näin suomalaisina rakastetaan saunomista, mutta ikävä kyllä täällä Sveitsissä se on harvinaista herkkua. Saunottiin siis pitkän kaavan mukaan ja välissä suunnattiin poreisiin, koirien jatkaessa päiväunia hotellihuoneessa.

    Illalla meidän oli pakko vielä lähteä lyhyelle kävelylle takaisin Lenzerheideen, sillä rakastan kirkkaan yötaivaan ja vuorien komboa. Se on jotenkin niin taianomainen näkymä kun vuorten tummat ääriviivat ja sininen tähtitaivas sulautuvat yhteen.

    Lähtöpäivänä suunnattiin vielä pitkälle kävelylenkille aamupalan jälkeen. Oli aika hauska sattuma, kun törmättiin metsäpolulla toiseen samojedinkoiraan. Sveitsissä ei ihan hirveästi samojedejä näy, varmasti Sveitsin lämpimämmällä ilmastolla tähän osansa. Ja vielä hauskempi sattuma oli, kun tämän sveitsiläisen semojedin nimi oli ”Lumi” ja tässä kohtaa kerrottiin, että me ollaan suomalaisia. Koirat siinä aikansa haistelivat ja tutustuivat ja sitten jatkettiinkin kävelyä.

    Lenkin jälkeen sanottiin heipat Churwaldenille ja suunnattiin kohti Churia pikaiselle lounaspysähdykselle, ennen kotimatkan alkua. Tällainen oli meidän viikonloppu tällä kertaa, kiva kun luit!

    Terkuin, Katri